“Ideana oli testata tämmöstä halpaa sous vide -settiä, mut mulla on tähän mennessä menny jotain 300e.”

“Kävin hakemassa lidlistä kolmenkympin tyhjiöpakkaimen joka hajos heti ja pitihän hakea tilalle välittömästi motonetistä parin huntin metsästäjille tarkoitettu rugged vehje”

Säätöpomo sai ajatuksen kotikutoisen sous vide -setupin testaamisesta ja otti huomaavaisesti seuraa operaation toteutukseen. ASkiin kokoontui hilpeä seurue kokkailemaan ulkofilettä. Sous vide tarkoittaa tyhjiöpakatun ruuan kypsentämistä säädellyssä vesihauteessa. Käyttämämme laitteisto koostui tyhjiöpakkaajasta, kylmälaukusta ja pöhisevästä bluetooth-lihalämpömittarista sekä ruskistukseen käytetystä kaasupolttimesta. IOT-mittarissa oli kaksi päätä: yksi lihan sisälämpötilan mittaamiseksi ja toinen ulkolämpötilan eli veden lämmön havainnoimiseksi. Kännykkäappi osasi myös huomauttaa, milloin liha tulisi ottaa ulos sopasta siten, että se pöydällä hautuessaan vielä hieman tasoittuu juuri optimaaliseksi.

Prosessin aluksi pihvit kuorrutettiin suolalla, pippurilla, voilla ja timjamilla ennen tyhjiöpakkausta. Hintavin komponentti olikin metsästäjä-grade tyhjiöpakkauskone, joka oli helppokäyttöisyyden lisäksi kuulemma kestäväkin. Yksi pihvi pakattiin lämpömittarilla lävistettynä kypsymisen seruaamiseksi. Kylmälaukku täytettiin puolilleen hanakuumaa vettä, joka sattui olemaan pari astetta vain joitain asteita medium-pihvin tuottavan 57 °C alapuolella. Pihvit päästettiin kylpyyn ja lämpötila pidettiin oikeilla asteluvuilla korvaamalla kuumaa vettä vedenkeittimellä. Lisää vettä kaataessa soppaa piti hieman hämmentää paksu Ikean koko kyynärvarren siemennyshanska kädessä palovammoilta suojautuen.

Reilun tunnin kylpemisen jälkeen mittaus-appi näytti sopivia lukemia ja emeritus säätömestari pääsi elementtiinsä, kaasupolttimen kahvaan. Pihvien pinta käsiteltiin liekillä kummaltakin puolen herkullisen Maillard-reaktion aikaansaamiseksi. Lihan ruskistuminenhan on jokseenkin karamellisoitumisen kaltainen tapaus ja tässä tapauksessa saavutettu lopputulos oli sisältä tasaisesti mediumiksi kypsynyt ja noin millimetrin pinnasta ruskistunut pihvi. Herkullista. (Säätöpomo huomautti, että pinnan korventamisen voi jättää kovassa nälässä poiskin, mutta tällöin koostumus on epämiellyttävän niljakas.)

Kokeilusta nousi kehitysehdotuksena veden lämpötilan säätely automaatiolla, jotta vedenkeitinhärdellistä ja tavoitelämpötilan ylityksistä päästäisiin eroon. Järjestelmä toimisi rahattoman teekkarinkin keittiössä pienillä muutoksilla: hanasta valumaan sopivaa vettä ja valumisnopeus säädettynä lämpötilan säilyttämiseen soveltuvaksi yhdessä tulpan asennon kanssa. Pihvinhän voi laittaa vaikkapa minigrip-pussiin liiat ilmat pois puristellen, kunhan asemoi pussin suun pois vedestä pihvin ja veden kosketuksen ehkäisemiseksi.*

Tyhjiöpakattu ruoka säilyy pidempään kuin pakkaamaton, ja sous vide -keittelyssä tyhjiöpussi pitää aromit ruuassa sisällä. Pussin materiaalin on syytä olla lämpöä kestävää muovia, ettei siitä pääse erittymään makua ruokaan mikä saattaa olla vaarana kaupan halpistyhjiöpussien kanssa yön yli keittäessä.

*GT:n toimitus ei vastaa mahdollisesti kasvaneesta vesilaskusta tai huolimattomuudesta syntyneestä vesivahingosta

Julkaistu GT:ssä 6/2017.