Wappuinen sunnuntaiaamu starttasi violettiin sotisopaan sonnustautumisella, jonka jälkeen suuntasin päättärille. Porukkaa olikin jo kertynyt rupattelemaan pirtsakaan aamuilmaan ja homma lähti käyntiin asiaankuuluvasti siman maistelulla. Simoittelu jatkui vahvasti myös bussissa pelaamalla siltapeliä, jossa käytin toisena pelijuomana järjestäjien jakamaa sokeritonta Möföä. Peli loppui osaltani melko lyhyeen, onhan kyseinen aspartaamimyrkky aivan kauheaa litkittävää.

Pärinöiden jo hieman laantuessa bussikin löysi tiensä paikallisen sähkötalon viereen, missä isäntämme odottivat etelän asukkeja. Alku oli suorastaan erinomainen, sillä tarjolla oli pizzaa nopeimmille! Suuntasimme slaissejamme mutustellen Rakkauden wappuradion konteilla pidettyyn ulkoilmakonserttin, jonka aikana äpymyyjät tekivät kuumeisesti kauppaa ja vaihtareita natiivien kanssa.

Jonkin ajan kuluttua lähdimme katselemaan paikallisen pinkiponkiturnauksen menoa “bommariin”, mutta onneksi matka päätyi AuTekin kiltikselle jubailemaan keltaisten serkkujemme kanssa. Myöhemmin saimme nimittäin tuta maanalaisen kisapaikan trooppisen ilmaston. AuTek oli kovin siipi maassa edellisenä päivänä järjestämiensä Junttareiden jäljiltä, mutta olipa killassa koodiakin vääntäviä yksilöitä.

Yksi reissun kohokohdista oli ruokailu kampuksen lähistöllä sijaitsevassa Castellossa, jonka listalta löytyy mm. pizza ranskalaisilla sekä senttien paksuisella täytekerroksella varustetut viking-pizzat. Ruokailun jälkeen tapasimme Tampereen akateemisesti sivistyneiden Gambinan ystävien sihteerin kosteissa merkeissä. Hieno yhdistys, myönnettäköön.

Tutustuimme illemmalla myös paikallisen TIKin korvikkeen tiloihin, joissa ihka-aito Tekken 3 -kolikkopeli viihdytti osaa retkueesta. Turpiinhan siinä tuli, kun eräs isännistämme otti joikan kouraan. Tietenkin bombasimme myös viihde-laitteiston hihittelemällä tovin kissavideoille. TiTeltä matka jatkui paikalliselle kulttuurikäytävälle, jossa palloilimme mm. etelä-pohjalaisen osakunnan tilassa ja teimme tuttavuutta violetteihin Hiukkasiin. Seurue ihastui seikkailuillaan myös Herwoodin erikoiseen, Gambina-hanaan.

Päätin keskiyön lähestyessä suorittaa kevyen seikkailukännäilyn loppuine simoineni. Sen aikana bongasin messevän oloiset taiteilutilat ja roskalavallisen toimistoloottia! Kantoavun ja kuljetustilan puute pakottivat harmittavasti jättämään priimakuntoiset serverikaapit roskitettavaksi. Bussissa meno jatkui kuitenkin hilpeänä aina Otaonnelaan asti, vaikka yksi matkaajista onnistui dokautumaan Herwoodin yöhön. Reissu oli hauska ja ehkäisi Otaantumista wappunakin eli GT suosittelee!

“Tampere on perseestä [kuujäbä]” - Hervannasta herännyt

Julkaistu GT:ssä 2/2017.