GT:n toimittaja hiljentyy liittokokouksen puhujapöntössä vapaan softan äärelle.

Joka vuosi AYY:ltä lähtee delegaatio tuonne niin sanottuun poliittisten broilerien mekkaan, eli Suomen Ylioppilaskuntien Liiton liittokokoukseen. Vaikka liittokokous itsessään on täynnä poliittista vaikuttamista ja puoluepolitiikkaa, ei AYY:n presenssi kokouksessa voisi olla kauempana broileroinnista.

AYY on ylioppilaskunnista vähiten puoluepoliittinen, mutta piti silti eniten poliittisia puheenvuoroja. GTn toimittaja luonnollisesti piti poliittisen puheenvuoron avoimesta lähdekoodista, puhe alla.

Kiitos puheenjohtaja, hyvä liittokokousväki!

Aion nyt puhua teille asiasta, joka määrittää koko globaalia yhteiskuntaamme. Asiasta, jota tulevat sukupolvet tulevat kiroamaan, ellei asiaan nyt reagoida. Asiasta, joka on ihmisoikeuskysymys ja olennainen osa sitä, että ihmiskunta voi jatkaa omilla ehdoillaan eteenpäin tällä maapallolla.

Puhun nyt siis siitä, miten tietotekninen maailmamme monopolisoituu kiihtyvällä vauhdilla. Tietotekniikkaa on nykyään kaikkialla, kaikessa, ja kaikissa. Se määrittää sen, miten laitteemme toimivat ja miten niitä käytetään. Valitettavasti loppukäyttäjän ja kansalaisen oma vapaus tehdä ostamillaan laitteilla haluamiaan asioita ei enää toteudu riittävällä tavalla.

Käytännössä esimerkiksi toimisto-ohjelmistoja tarjoaa tasan kaksi yritystä: Microsoft ja Google. Kumpikin liikeyritys harjoittaa suoramarkkinointia, ja niiden käyttöehdot mahdollistavat palveluissa olevan datan käytön tähän tarkoitukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lähes koko YO-liikkeen kaikki luotamuksellinenkin sähköpostiliikenne ja kalenteridata menee ulkomaisen liikeyrityksen omaan markkinointikäyttöön.

Toinen valitettava esimerkki löytyy Yhdysvalloista, jossa traktoreita valmistava John Deere on lopettanut täysin traktorien myymisen. Sen sijaan maanviljelijä ostaa laitteen käyttöiän mittaisen lisenssin käyttää traktoria, mutta ei enää omista itse laitetta. Traktorin levitessä pellolle sitä ei myöskään saa korjata itse, vaan poloinen maanviljelijä saa odotella firman huoltomiestä paikalle pahimmillaan useita päiviä. Periaatteessa suhteellisen yksinkertainen prosessi, eli maanviljely on muuttunut monimutkaiseksi lisenssi- ja vuokrasopimuksien himmeliksi jossa maanviljelijällä ei ole enää muuta kuin hävittävää.

Sama ilmiö toistuu elektroniikassa ja muissa tuotteissa läpi kentän. Asioiden korjaaminen itse on nykyään lähes mahdotonta: mikropiireistä on hiottu mallinumerot pois ja pahimmillaan koko piirilevy on valettu yhdeksi muuttamattomaksi kikkareeksi. Huoltomanuaalit ja varaosat ovat vain muisto ajalta, kun telkkarilla ei päässyt twitteriin.

Myös muut tietotekniset laitteet: läppärit, tabletit ja kännykät ovat nykyään lähes pelkkiä markkinointidatan keruupäätteitä. NIihin ei voi järkevästi asentaa omaa käyttöjärjestelmää, eikä niissä oleva ohjelmisto ole millään tavalla vapaata tai avointa. Esimerkkinä uusimmat Windows-versiot keräävät yksilöityä käyttödataa koneen käytöstä, jota taas kerran käytetään markkinointiin ja ihmisten yksityisyyden murentamiseen.

Ylioppilasliike on ollut perinteisesti vahva suunnannäyttäjä. Jos jonkin tahon tässä maassa pitäis olla vapaiden ohjelmistojen edelläkävijä, niin SYLlin. Toivon, että tämä puhe on saanut teidät ajattelemaan kuluttajakäyttäytymistänne uudella tavalla ja pyydänkin teitä kaikkia käymään ATK-laitteillanne twitterin lisäksi osoitteessa FSF.org!

Kiitos

Valtakunnallista vaikuttamista on siis montaa sorttia. Kaiken lisäksi AYY:n putki valtakunnallisena vaikuttajana jatkuu, sillä maailman paras Petteri Heliste - Petteri Heliste - valittiin Suomen Ylioppilaskuntien Liiton hallitukseen ensi vuodelle. Hyvä Petteri!

Julkaistu GT:ssä 6/2017.