“Tämä tarina kertoo ensikosketuksestani yliopiston opiskelijaelämään ja -ah niin rakkaaseen AS-kiltaan. Tämä tarina on tosi.

Syyskuun ensimmäinen päivä ja olin juuri edellisenä päivänä lopettanut kesätyöt. Hieman pelokkaana ja arkana phuksina (milloin voi alkaa käyttämään termiä phuksi?) olin päättänyt ilmoittautua VarASlähtöön ja saavuinkin Otaniemen ostarille “aamutuimaan”. Paikalla oli joitain ihmeen tupsulakkipäitä (ilmeisesti vanhempia tieteenharjoittajia), jotka olivat iloisia nähdessään toisiaan pitkän kesän jälkeen, sekä pelokkaita phukseja, jotka pälyilivät hermostuneesti ympärilleen.

Päästiin jossain välissä lähtemään kohti Kattilaniemen leirikeskusta tai mikä paikka ikinä olikaan. Perille päästyämme muodostimme edistykselliset halkojen kuljetuslinjastot, jotta saisimme tehokkaasti kuljetettua polttopuut vajaan. Heti phuksit laitettiin töihin, mutta opittiinpahan olemaan! Nuotiokin taisi syttyä samassa rytäkässä. Kuten arvata saattaa, tämän jälkeen leikittiin joitakin semikiusallisia tutustumisleikkejä, joiden avulla yritetään saada ihmiset bondailemaan. Uskokaa tai älkää välillä ne toimivat! Tämän lisäksi pelattiin mm. Bang!:iä.

Onnistuin löytämään muutaman kaverin, joita näen satunnaisesti vielä tänäkin päivänä. Tähän auttoi ilmeisesti se, että Markuksella oli kasaripullo, joka laitettiin kiertämään. Meitä taisi olla siinä kasariringissä minun lisäkseni ainakin Niba, Sampsis, Markus ja Kukka, mikäli en ihan väärin muista. Eihän se hyvää ollut, mutta ainakin tutustuttiin toisiimme. Myöhemmin illalla kyseinen litku saattoi toimia polttoaineena tulen sylkemisessä.

Ruuan (perinteinen pasta bolognese) jälkeen päästiin jossain välissä saunaan ja hieman koleahkosta säästä huolimatta käytiin myös uimassa. Itselleni sauna todella täynnä ihmisiä ei ollut mikään shokki, mutta muistaakseni joillekkin se saattoi olla. Laulettiin myös paljon sauna- ja muita lauluja mm. Lammaslaulun, jota silloin pidin hieman irstaana.

Vaikken nykyään käykään niin aktiivisesti VarASlähdöissä, niin pakko todeta, että kilta tempasi minut mukaansa heti ensimmäisestä tapahtumasta lähtien. Kiitos ja mitä vittua AS!”

Keräämme aASitarinoita AS20v-historiikkia varten. Taltioi ihmeessä omakin tarinasi: tinyurl.com/aASitarina